Hei!
Kakkosluukku aukee tänään ja aivan kohta tarina alkaa Laila Kinnusen tulkitseman Kodinkynttilät laulun jälkeen. Klikkaa linkkiä niin voit samanaikaisesti kuunnella ja lukea..
Kerronpa eräänä päivänä lupaamani meille tapahtuneen jutun menneiltä vuosilta. Oli joulukuinen ilta melkein kymmenen vuotta sitten. Meillä oli monta perhettä viettämässä perinteistä pikkujoulua. Juhlimme sähkökynttilöiden loisteessa ja oltiin pukeuduttu joulunpunaisiin tonttulakkeihin koko sakki. Aloitimme riisipuurolla ja muulla ruoalla, sitten joimme glögit ja söimme piparkakkuja sekä muita herkkuja. Asuimme tuolloin vielä rivarissa ja pikkusella takapihallamme oli kynttilämeri ja etupihalla oli muutama tuli ottamassa vieraitamme vastaan. Kun juhlassa oli mukana pieniä lapsia niin ajateltiin ettei uskalleta laittaa oikeita kynttilöitä sisätilaan turvallisuus syistä. Kuitenkin halusimme lisäksi sytyttää lajitelma kauniiseen vatiin missä tuikut saivat uiskennella rauhassa ja turvallisesti vedessä.
Lauloimme joululauluja ja kuuntelimme myös. Osa porukasta esitti ohjelmaa ja pikkutontut leikkivät tonttuleikkiä ja lauloivat taitojensa mukaan. Kyllä me naurettiin ja oli ehkä liiankin hauskaa, vanha sanonta kuuluu että liika nauraminen ei tiedä hyvää. Osa porukasta lähti kotiin ja pari perhettä jäi meille yöksi koska olivat tulleet paljon kauempaa. Lapset nukahtivat ja me pelailimme vielä lautapelejä aikuisten kesken. Osa porukasta jäi vielä seurustelemaan muitten mennessä nukkumaan joskus puolilta öin. Minä ja pari vierasta ajateltiin juoda kahvit ja keitettiinkin ne. Tulet olivat ulkona sammuneet aivan kaikki myöskin etupihalla, käytiin vielä tarkistamassa asia. Ajateltiin että aamulla korjataan mahdolliset hylsyt pois. Menimme kahvin juonnin jälkeen melkein heti nukkumaan kun vielä kerran olimme varmistaneet ettei yksikään kynttilä eikä roihu palaisi enään ulkona.
Olimme olleet hyvin varovaisia tulen käsittelyssä mutta kaikesta huolimatta heräsimme siihen kun naapurit soittivat ovikelloa ja koputtivat ikkunaan sekä oveen. Huusivat että NYT on tulipalo että teidän takapihalla palaa. Voi kauheata, olipa se aikamoinen shokki..muutama sekunti ainakin meni ja soitimme 211 ja sinne oli jo kuitenkin soitettu. Lapset mukaan ja ulos nopeasti ja jotain muutakin tuli otettua käteen mitä ennätti, lähinnä ulkovaatteet.
Palolaitos pääsi pihalle jonkun ajan kuluttua sammuttamaan tulipaloa. Tosin ei ollut enään kauheesti heille töitä koska me kaikki ja koko talon väki ripeinä ihmisinä olimme saaneet palon sammutettua ja tukahdettua, olihan meillä VPK:lainen mukana joukossa. Palolaitokselle jäi vaan varmistus että tuli oli todellakin sammunut.
Emme tänäkään päivänä tiedä kuinka pystyimme toimimaan niin ripeästi vaikka lieskat löivät takapihallamme kun puutarhakalustomme paloi pihallamme aivan lähellä ikkunaa..Silloin ei PUNAINEN PELOTTAVA ISÄNTÄ kauheesti pelottanut vaikka tottakai järkyttyneitä olimmekin tapahtuneesta ja kuinka kuumaa olikaan kaikkialla. Luonnollisesti pian muutakin virkavaltaa tuli pihamaalle ja pienimuotoiset kuulustelut, ylimääräiset uteliaat hätisteltiin pois.
Palotarkastaja ja vakuutusmiehet sekä virkavalta olivat sitä mieltä että palo oli saanut ilmeisesti alkunsa juuri meidän takapihalta. Kuunnetuaan meitä ja naapureita niin nämä asiantuntijat ihmettelivät että kuinka se voi olla mahdollista kun kuitenkaan puolen yön jälkeen naapureidenkaan mukaan meillä ei palanut kynttilöitä tai roihuja ja kuitenkin jäljet viittasivat että palo oli lähtenyt juuri meidän takapihalta.
Myöhemmin lisätutkimusten jälkeen selvisi että joku oli sen palon sytyttänyt tahallaan ja vähän niinkuin "lavastanut" meidät "syyllisiksi". Pihamaalla oli nähty pari huppupukuista miestä vaeltamassa useampaan otteeseen loppuillasta. Pyromaani Petterit oli olleet asialla ja heidät saatiin kiinni aika pian. He tunnustivat ja samalla myös jäivät kiinni joistakin muista tihutöistä myös muualta lähialueella sekä hieman kauempaakin (roskispalot yms). Onneksi ei yhtään ihmishenkeä menettetty, savuvahingoista hiukan kärsittiin ja kun rakenteissa ei ollut puuta niin ..ulkoseinäkään ei ollut syttynyt tuleen. Ikkuna mikä olisi kyllä räjähtänyt jos ei paloa oltaisi saatu nopeasti sammumaan ja arvailla voi mitä sitten olisi sattunut.
Meillä meni pitkään useampi vuosi ennenkuin uskalsimme juurikaan kynttilöitä poltella edes pihamaalla ja ainakuin sytytämme kynttilän sisällä tai pihamaalla tulee tapahtuma mieleen lähes poikkeuksetta. Onnellinen loppu mutta kukaan meistä ei varmaankaan unohda tapahtumaa koskaan, ei vieraat eikä entiset naapurit. Onneksi vahingoksi jäi pelkästään palannut puutarhakalusto ja hieman kauempana osa naapurin ja meidän aitaa mustui. Kaikki korjattiin entiselleen ja asunto myytiin ja jonkun ajan päästä siitä me muutettiin pois. Alueella oli omakotitaloja ja rivitaloja ja kauempana muutama kerrostalo.
Tämän tarinan myötä sanon teille pian hyvää yötä!
Huomiseen ja silloin aukee aivan erilainen luukku.
-Armida-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti