Muistan äidin opettaneen minulle yhden jouluisen runon jota olen lausunut niin lapsena kuin aikuisena. Ihmettelen sangen suuresti ettei se ole löytänyt tietään nettiin? Kukaan ei tunnu tuntevan sitä paitsi lähipiirini?! Runo on vähintään 70 vuotta vanha ja luulen että se on vieläkin vanhempi? Onneksi muistan sen ulkoa ja se kuuluupi näin.
Kun joulupukki oli sairaana
Kerran kuulkaas viime vuonna joulun alla juuri
oli Korvatunturilla hämminki niin suuri.
Hilpeimmänkin pikkutontun naama oli vakaa
nähkääs itse Joulupukki sairaana hän makaa.
Kaikki lahjakiireet kesken ja joulumatka eessä.
Kyllä siinä päiviteltiin aivan silmät veessä.
Kuumeessa oli Joulupukki kovin päätä särki
eikä tepsinyt siihen keino eikä järki.
Mutta ihme aattoaamun kun se viimein koittaa
jopa alkaa aivan selvää ukki taudin voittaa.
Illansuussa entisellään taas hän matkaan ajaa
ja myhäileepi tontuillensa:
"Johan vallan vajaa olis Suomen lasten joulu,
jos mä poissa oisin kuinka aattoiltana sairastella voisin."
Toivottelen sitä lapsuuden joulujen ihanuutta. Minulla on ihanat joulumuistot omasta mummolastani jonneka joka vuosi matkustimme mummon runsaaseen pitopöytään. Edesmennyt mummoni oli todella hyvä kokki teki kaikki itse syltystä lähtien. Omatekoinen maksalaatikko oli namia ja ihan kaikki muutkin leivonnaisia unohtamatta. Lahjat eivät olleet isossa roolissa mutta useamman paketin sain myös mummolasta.Ohjelmassa oli joulupuuro, Joulurauhanjulistus, Jouluevankeliumi, tonttuleikit, yhteislaulut,jouluateria, joulusaunat, pukin tulo ja lahjojen avaaminen. Joskus tuli lautapeli, nukke..pehmoisia paketteja aina..Silloin kauan sitten vuosina 1959-1976 ja sitten en enään ollut mummolassa koko joulua vaan kävin tervehtimässä heitä ja vietin jouluja myös joskus muissa sukulaisissa ja tuttavissa. Himmelit ja enkelikellot olivat ihania. Suomenliput ja pitkät enkelikarkit kuusessa sekä elävät, lepattavat aidot kynttilät kuusen oksilla.
Muistetaan että turha kiire pois ja aattona olen perheen parissa että voipi olla etten tänne blogiini eksy. Postauksia sitten joulunpyhinä. Pitäkää sydän mukana ja runsain halauksien kera.
Toivottelen sitä lapsuuden joulujen ihanuutta. Minulla on ihanat joulumuistot omasta mummolastani jonneka joka vuosi matkustimme mummon runsaaseen pitopöytään. Edesmennyt mummoni oli todella hyvä kokki teki kaikki itse syltystä lähtien. Omatekoinen maksalaatikko oli namia ja ihan kaikki muutkin leivonnaisia unohtamatta. Lahjat eivät olleet isossa roolissa mutta useamman paketin sain myös mummolasta.Ohjelmassa oli joulupuuro, Joulurauhanjulistus, Jouluevankeliumi, tonttuleikit, yhteislaulut,jouluateria, joulusaunat, pukin tulo ja lahjojen avaaminen. Joskus tuli lautapeli, nukke..pehmoisia paketteja aina..Silloin kauan sitten vuosina 1959-1976 ja sitten en enään ollut mummolassa koko joulua vaan kävin tervehtimässä heitä ja vietin jouluja myös joskus muissa sukulaisissa ja tuttavissa. Himmelit ja enkelikellot olivat ihania. Suomenliput ja pitkät enkelikarkit kuusessa sekä elävät, lepattavat aidot kynttilät kuusen oksilla.
Muistetaan että turha kiire pois ja aattona olen perheen parissa että voipi olla etten tänne blogiini eksy. Postauksia sitten joulunpyhinä. Pitäkää sydän mukana ja runsain halauksien kera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti