Sandra maailmalla ...

Hei!

Tervetuloa elokuu.
On ollut kovasti kiireitä..marjojen poimintaa, työkiireitä ja mitä kaikkea vielä, listaus olisi pitkä joten postauksia en ole ennättänyt aiemmin laittamaan...tässä nyt on yksi..
Niin vihdoin ja viimein kirjoittelen lisää Sandran vilkkaan kesän tapahtumista..elikä Sandran seikkailut jatkuu..ja tarinointi voi alkaa...

Joo tytär on tänä kesänä ollut paljon liikenteessä, laskettiin että reilun kuukauden ollut poissa kotoa.  Ensiksi rippileiri ja muutama päivä maailmalla meidän kanssa ja sen jälkeen käynti perheen kera eteläisessä Suomessa serkkulassa. Kotona välissä jokunen viikko ... Sitten yhdeksännen luokan Tet-jakso  minne oli hirmuinen matka, ei nyt ihan puolta tuhatta kilometriä mutta melkein ja edestakasin lähes 1000 kilsaa. Meni sinne junalla ja näki samalla kaverinsa Ritan ennen kuin hän lähti perheensä kera Eurooppaa kiertämään.

Itse olen ohjannut elämäni varrella monia tettiläisiä ja aina olen halunnut opastaa mitä ja miten joku asia tehdään että tulee talon tavalla tehtyä. Jos olen pyytänyt siivoamaan jonkun paikan niin olen antanut asialliset välineet ja mahdolliseen hankaukseen harjan tms jos on joskus tarvinnut sekä olen myöskin neuvonnut ja antanut mahdollisuuden kysyä jos on ollut kysyttävää. Muutenkin olen pyrkinyt monipuolisuuteen....siksi ihmettelenkin tämän kyseisen Tet-paikan epäkohtia seuraavassa  sepustuksessani.  Kerronkin nyt jotain  teille hyvät postaukseni lukijat. Toivottavasti jaksatte "kuunnella." HUOM! Tämä on vain yksi tositarina en tarkoita ja tiedänkin ettätämä on poikkeus. Suomessa on varmaan satoja talleja missä on ystävällinen omistaja ja kohtelee tettiläisiä lähes kuin omia lapsiaan. Väsynyt ihminen toimii erilailla..ja ei jaksa ajatella selkeesti..

Kaikkeenhan voi myös tettiläinen törmätä ja kaikki ei ole niin ruusuista kuin luulisi, siksi halusin asiasta kirjoittaakin, vaikkakin nuori etukäteen luulisi valinneensa todellisen unelmapaikan. Tässä on pieni varoituksen sana mukana vaikkakin kuinka puoliaankin pitäisi niin aina ei voi purnata, koska haluaa olla kohtelias ja saada jakson päätökseen  sovussa ja ettei käy niin että kesken tetin näytettäis että tuossa on ovi. Sitten pitäisi etsiä uusi paikka ja selittää koululle miksi. Joka paikka taplaa tyylillään mutta pitäisi ajatella jo kun ottaa vastaan tettiläisen että kohtelee häntä hyvin tai jättää sitten ottamatta. 

Kuitenkaan kaikesta huolimatta vaikka mieli tekisikin en halua kertoa nimiä tai missä ja milloin on juuri tämä tet-viikko ollut ettei kukaan Sherloc Holmes pääse selville mikä talli on ollut kyseessä. Sanotaan näin että  talli löytyy suomenkielisellä alueella jossain päin suloista Suomeamme.  Emme myöskään halua tallille julkisuutta ja eläintenkin olot olivat kuulema  asialliset ja niistä pidettiin huolta että anti olla. Jotkut ihmiset vaan toimii pomoina näin mutta  jos löytää tällaisen piirteen itsestään niin kannattaa alkaa miettiä asiaa hiukan tarkemmin..mutta on sellaisiakin ihmisiä jotka eivät huomaa virheitään tai eivät halua ainakaan myöntää niitä.

Tet-jaksohan pitäisi olla semmoista työelämää tutustumista ja ei varsinaista kovaa työntekoa vaan pikkuisen harjoittelua ilman palkkaa eikö vaan. Se on vaan jännä juttu ettei aina kaikissa paikoissa oikein tajuta että kuinka raskasta, vaarallista tai vaativaa työtä voidaan teettää näin nuorilla ilman valvoavaa silmäparia. Muistetaan vielä että ovathan nämä nuoret työelämään vasta tutustumassa ja  he ovat vasta alle 16 v ja kaiken lisäksi vielä alaikäisiä.

 
Sandran olisi pitänyt tehdä kaikki raskaimmatkin hommat ihan itsenäisesti ilman kyselyjä ja apuja ja lähes tekikin. Useita tilanteita oli missä olisi pitänyt joutaa jonkun olemaan vierellä eikä laittaa yksin viemään kahtakin hevosta kerrallaan pitkähköä matkaa laitumelle. Hevoset jotka olivat vielä luonteiltaan näykkijöitä, karkaavaisia jne... Onneksi siellä oli kuitenkin tallimestari joka hiukan avusti mitä omilta hommiltaan ennätti ja myöskin jos kysyttävää oli muuten olisi ollut aivan yksin, tästä ei pomo kylläkään oikein pitänyt. 

Onneksi tallimestari sentään oli mukava ja ystävällinen  mutta harmittavasti vaan muutaman kerran päivässä tyttö häntä näki lähes vain vilaukselta mikä oli tottakai liian vähän..Aivan kuin pomo olisi järjestänyt asian näin että saisi marmattaa. Tallimestari oli tilalta pois useita tunteja keskipäivästä sillä hänellä oli semmoineen työsopimus että tekee useimmiten työtä kahdessa osassa ja olen kuullut että näin aika usein onkin. Paikan omistaja oli sitä mieltä myös ettei tallimestarille kuulunut tettiläisen opastus mutta itse ei kuitenkaan vaivautunut opastamaan ollenkaan. Lisäksi omistajan mielestä tettiläisen tulisi pystyä/jaksaa tehdä kaikki hommat ominpäin jopa hevoset piti tunnistaa ulkonäöltä heti ekana päivänä. Niitä kuitenkin oli parisen kymmentä.

Kuitenkaan puhelinhaastattelussa mitään ei  tarvinnut osata sanottiin vaan että kyllä meillä opastetaan ja ei edes tarvinnut olla alan kokemusta jne..Ihmettelen vaan miten siellä ilman kokemusta olisi pärjännyt lähes yksin. Harmi vaan että niin vähän tallimestari pystyi olemaan tukena ja "turvana" koska hänellä oli kauempana aitausten korjaamisia sun muuta työtä kädet täynnä ja poissa tilaltakin. Omaa pomoaan uhmaten auttoi kuitenkin Sandraa muutamaa otteeseen mm. raskaiden ämpäreiden kannossa. 

Satikutia tuli kyllä aikalailla helposti ja omistaja moitti myös tettiläistä tilalla käyneille vieraille ja samalla myös edellisiäkin tettiläisiä..ettei heistä  kuulema ole mihinkään.  Sanoi ettei muuta hyötyä ei  ollut kuin ja ainoastaan ilmaista työvoimaahan heistä tallille saatiin. Kehtasikin vielä sanoa semmoista kumpa ne kuulijat tietäisivät asian oikean laidan. Hän kuitenkin tiesi vielä että Sandra oli vähän matkan päässä täyttämässä ämpäreitä ja kuuli kaiken muttei tallin omistaja siitä välittänyt.  Tyttö nieleskeli kyyneleitä.

Sandra oli pärjännyt vieläpä  todella hyvin tallimestarin mukaan. Kyllähän  Sandra joutui rehkimään oikein olan takaa ja niin myös hänen "vanha" ystävänsä Titta talvella. Yksinään hän joutui luomaan lantaa ja tekemään kaikki työt kun tallimestari oli sairaana. Hyvin oli myös tämä tyttö selviytynyt vaikkei omistaja halunnut kiitellä, tallimestari oli kertonut.

Meidän Sandran tehtävä oli jynssätä hevosten karsinat lattiasta kattoon ja seinät mukaan luettuina ja niitä karsinoita oli lähesi  20... Seinät, katot olivat pinttyneet monen vuoden takaa ja valoisaan aikaan näkee ne hyvin. Tallimestari  sanoi ettei niitä kukaan hänen aikanaan kerennyt putsailemaan isommin joku oli joskus yrittänyt muttei olleet lähteneet ja se oli jäänyt siihen se työ. Oltiin kuulema keskitytty enempi lannanluontiin, tärkeäähän sekin tottakai on. Oli kuullut että joskus ne oli putsattu koneella mutta siitäkin täytyi olla aikaa useampi vuosi. 

 Edellinen tyttö kesän alussa ei ollut edes suostunut  kokeilemaan ja sai lähtöpassit heti ekana päivänä. Sandralle antoi tallin omistaja ainoastaan sangon ja mäntynestepullon ja tavallisen rätin ei puhettakaan käsineistä tai harjasta ..niillä olisi ehkä lika jotenkin lähtenyt. Eikä siinä mitään vaikka olisi pitänytkin putsata mutta välineet olisivat pitäneet olla paremmat koska vaatimustaso oli aika korkea sillä samanlaista jälkeä kuin koneella olisi pitänyt kuulema saada. Tuntui että mikään ei kelvannut.  Ei meidän tyttö työtä pelkää siitä ei ollut kysymys. Miksei niitä voinut nyt koneellisesti  putsata koska pinttynyt lika on vaikea putsata muuten... Siinä vasta kysymys, liekö ilmainen työvoima?

Ymmärrän kyllä että talvella kun hevoset ovat sisätiloissa niin seiniä ei voi oikein putsatakaan silloin joten se homma jää kesäajaksi jos vaan ennättää joku sen tehdä.

 Aikamoinen huutaja oli tallin omistaja. No saahan sen kiukkunsa purkaa nuoreen tyttöön jos on oma vika ettei niitä aiemmin oltu putsattu. Sääliiksi kävi tyttöä kun iltaisin puhuttiin Sandran kanssa asiasta puhelimessa. Onneksi voi kotiin soittaa vaikken pystynytkään olkapäätä antamaan tueksi. Kaukohalaus onnistui..Tyttö kertoi jotenkin kestävänsä ja sanoi että hänelle tulee vaikeuksia jos otan yhteyttä tallin omistajaan ennenkuin tet-viikko on ohi. Varmaankin oli oikeassa, järkevä tyttö.

Ihan yksin joutui viemään  hevosia laidunmaalle ja iltaisin takasin tallille kun oli muutamana päivänä iltavuorossa. Onneksi oli kokemusta mutta joukossa oli sähäköitä heppoja että kuulema  hiukan mietitytti että mitä jos joku olisi karannut? Onneksi ei sentään..Hevosia piti juottaa ja kantaa vettä aika pitkästäkin matkaa..tallimestarilla kun oli ihan omat tehtävät..niin tämäkin oli aika lailla Sandran vastuulla ainoastaan muutaman kerran ennätti avuksi.

Tallityöhön tutustuminen oli aika yksipuolista..esim. ei päässyt katsomaan kun annettiin ratsastajille tunteja tai kengittäjä kävi, eläinlääkärinkin käynti olisi ollut mukava kokemus tulevaisuuteen jos nimittäin eläinalalle päätyisi? Mutta vaikka näihin olisi ollut mahdollisuus tutustua niin omistaja sanoi että Sandra pysyy pois tieltä. Johtaja ilkeili muutenkin kokoajan milloin sattui olemaan näkysällä ja onneksi ei ollutkaan paljoa  paikalla. Huomentakaan ei osannut sanoa aamuisin vaikka Sandra sanoi, ei vaan ollut huomaavinakaan häntä. Ei kuulunut varmaankaan tapoihin.

Tallimestari sanoi tilan omistajalle että olisi hyvä tutustua kaikkiin tilan töihin/tapahtumiin monipuolisesti mutta tämä ei omistajalle  sopinut. Oli vaan sanonut että riittää kun käy juomista viemässä ja siivoaa  ja vie hevosia laitumille. Viimeisenä päivänä sentään sai antaa hevosille ruoan yhdessä tallimestarin kanssa. Viimeisenä päivänä myöskin pääsi käymään hevostarvikekaupassa ostamassa uusia satuloita ja muita tykötarpeita tallimestarin kanssa. Olisikohan tallimestarin mielipiteellä ollut hiukan vaikutusta. Onneksi myös tallimestari arvosteli jakson omistaja ei halunnut siihen puuttua. Sai erinomaisen arvostelun.

 Siellä tallilla kun ei ollut mahdollista syödä kun ei ollut jääkaappia käytössä niin hedelmillä ja eväsleivillä piti pärjätä päivät ja ehjää mikroakaan ei löytynyt. Majoitus järjestyi muutaman kilsan päähän yhdelle Martta-mummolle joka oli ihastuksissaan kun sai illoiksi seuraa telkkarin katseluun ja siellä sai maittavan ruoan. Titan mummolla oli ennenkin ollut muitakin hevostyttöjä kesävieraina useampana vuonna..Oli ihana mummo kun Sandraaakin piti kuin omaa lapsenlastaan...Yöpaikka Ritan mummolassa oli mukava piristys raskaitten työpäivien jälkeen..Varmaan muuten tytär olisi jättänyt  leikin kesken vaikkei luovuttaja olekaan..Rita kun oli reissussa kiertelemässä vanhempiensa kanssa Eurooppaa niin heidän luonaan ei voinut yöpyä.

Joka paikka taplaa tyylillään ja tämä on muuten kuulema pidetty talli mutta työntekijöitään varsinkin nuoria kohtelee välinpitämättömästi. Kertomallani tallilla on paljon hevosia hoidossa..ja omia hevosia ei siellä ollut kuin n. puolet.

 Rita hiukan varoitteli sillä hän oli ollut kevättalvella samassa paikassa Tetissä ja paikka oli jo kysytty Sandrallekin silloin että varoittelullakaan ei ollut niin paljoa vaikutusta ja ei nyt ihan osattu kuvitella että paikka olisi ollut noin "kamala". 

Perjantaina kun Sandra haettiin pois niin kyllä tyttö oli aivan puhki.  Omistaja ei ollut kotona nähtiin vaan tallimestari. Sitten vaan kohti uusia seikkailuita. Soittelin sinne ja ihan ystävällisesti kerroin että olisi voinut töitä teettää hiukan monipuolisemmin jne. Käsineet olisi pitänyt olla myös talon puolesta sillä kädet olivat ihan rakoilla. Luuri korvaa mitäpä muuta.

 Kuulin sitten myöhemmin  että tallilla on isoja huolia että pahaa oloa siellä purettiin mutta viattomaan nuoreen tyttöön se on vaan niin väärin ja niitä huolia oli ollut jo alkutalvesta asti.

Toinen yhdeksännen luokan työhöntutustumisjakso on ilmeisesti ensi keväänä ohjelmassa ja paikkakin on jo kysytty valmiiksi, mikä on sentään lähempänä kun tämä kesänen, jakso on toukokuulla. Kolme muuta tet-jaksoa on ollut omalla paikkakunnalla.

Sandran seikkailuista sitten myöhemmin lisää. Loma taas sai jatkua ja nyt oman mummon hoivissa..

Kauniita unia!

-Armida-
Ps. Jopas tuli pi-itkä tarina. Pieni lisäys vielä..Saatiin vielä vahvistus kuulopuheisiin..Kuultiin että todellakin tallilla oli vaikeuksia ja vielä ei ole varmuutta kuinka käy. Omistaja soitti ja pyyteli anteeksi käytöstään ja selittikin miksi. Uudet tuulet puhaltaa siellä jos kaikki hyvin käy mutta se onkin sitten toinen juttu.