Iltaa!
Hiukan katastrofaalinen torstaipäivä, toivotaan että päästäisiin lähes pelkällä säikähdyksellä.
Meidän perheelle sattuu ja tapahtuu liiankin usein ja harvoin ollaan itse syyllisiä siihen ja ei näihinkään tapahtumiin joista tänään teille kerron.
Tänään mies kävi useammassakin kaupassa yhden katastrofin jälkeen josta muutama sana myöhemmin. Sitten sattui..no voisikohan sitä sanoa että pikku katastrofi. Mies kertoi kun hän oli maksamassa ostoksiaan kassalla ja näpytteli tunnuslukuaan niin sillä välin vaaleatukkainen n. 4-kymmentäkesäinen blondiasiakas otti häneltä kärryt ja samalla vei poletin. Vaikka itsekin olen ollut blondi niin en tuollaista koskaan sortuisi tekemään. Nykyään olen usein peroksiidiblondi, tosin nyt olen ollut kesästä saakka vaaleabrunetti johon olen jo kyllästynyt. Hetken aikaa muutamaan otteeseen oli raidat mutta silloinen kampaajani epäonnistui toistamiseen kun laittoi taas harmaat hiukset vaikken niitä halunnut. Hän vakuutteli minulle aiemmin että kannattasi laittaa raitoja kun juurikasvu ei hyökkäisi niin pian. Suostuin taas seuraavalla kerralla ja niin siinä kävi että minusta tuli taas harmaahapsinen ja monta vuotta vanhemman näköinen. Onko se kampaajan tarkoitus tehdä asiakkaasta vähemmänkauniimpi mitä hän on? Ei minusta ja asiakas pitäisi olla aina oikeassa ja hänen toivettaan pitäisi kunnioittaa. Toiveeni oli että raidat olisivat vaaleita blondimaisia eikä mitään hiirulaisen harmaita leveitä juovia ja seassa vain muutama haituva tummempaa suortuvaa. Olin toivonut toisen värin olevan tummempaa sävyä muttei harmaata. Ilmaisin itseni selvästi, näytin nyt kuviakin mutta taas sama juttu. Nykyään lasten jälkeen oma hiusvärini on muuttunut enempi maantieväriseksi ja siksi mielelläni blondaisin hiukseni. Viime kesänä kun olisin tarvinnut kampaajaa niin päätin että tyttäreni kanssa värjätään hiukset vaaleimmaksi mutta ei se ollutkaan enää niin helppoa sillä vanha väri olisi pitänyt pestä pois ja siihen hätään meillä ei ollut semmoista ainetta ja oli kiirus. Ylioppilasjuhlien aikaan on niin vaikea löytää uutta kampaajaa kun vanhalle en halunnut mennä enään pilauttamaan hiuksiani. Alkuun hän oli ihan asiallinen ja teki ihan hyvää työtäkin mutta jostakin syystä hän tuli välinpitämättömäksi. Yhden syyn tiedänkin sillä hänellä oli henkilökohtaisessa elämässään huolia ja varmaan osittain ainakin siitä syystä ote lipsui. Tyttären laittamista hiuksista tuli kyllä kauniin vaaleanruskeat ja silloin ne olivatkin vaihteeksi ihan kivat mutta taas kaipaan muutaman kerran brunettikuurin jälkeen niitä blondihiuksiani jotka sopivat minulle ihan kaikkein parhaiten. Mieheni tykkää ja aika moni muu. Pitäisi löytää uusi kampaaja joka tekee hiuksista semmoiset kun haluaa ettei tule leikkaus liian tätimäinen eikä myöskään hiuskuontalo minkä väriseksi sattuu. Tänä päiväänä kampaajalla käynti on aika kallista että toivoisi rahoilleen saavan vastinetta. Täytyy googlettaa alueen kampaajat ja katsoa ketä on kehuttu tai kävin jo katsomassa lähimmän kaupungin tarjontaa ja taidan tietää kelle menen sitten kun taas menen.Pitää harkita tovi... Eksyin taas aiheesta ja jatketaanpa taas sitä kauppaepisodiaa... niin myymäläetsiväkin jäi katsomaan monttu auki että mitä nyt tapahtui kun nainen lähti kaahaamaan tyhjän ostoskärryn saakka. Ei puuttunut varmaan siksi asiaan koska miehenikään ei puuttunut. Pikkuvarkaushan tämä oli mutta aika röyhkeä semmoinen. Ihme ettei latonut meidän ostoksia nopeesti kärryyn ja vienyt mennessään. On aikamoista röyhkeyttä, olisi voinut edes kysyä että onko kärryt vapaat ja palauttaa ainakin poletin? Itse jos olisin ollut kaupassa niin varmasti olisin jotain sanonut mutta mies oli ihan liian kiltti ja hyväksyväinen.
Mies selvisi kauppareissusta ja sai ne tavarat ostettua mitkä pitikin.
Huom! Meillä on oikein vankkarakenteinen lujalla kädellä tehty kivitalo vaikka valitsinkin Anna Eriksonin kappaleen Huojuvatalo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti