Elämä on iloista ja suruista tehty.

Hei!

Hiljaista on täälläkin ollut ja postauksiakaan ei kauheen usein ilmaannu luettavaksenne koska näitä muitakin kiireitä on runsaasti, että pahoitteluni. Ollaan oltu reisussa yksin kaksin, kolmin ja koko perheen kera ja sitten on nämä syystyöt varsinaisten töiden lisäksi. On ollut työmatkaa ja yhdistettyä työmatkaa jne. Anoppilassakin ollaan käyty useimmin kun yleensä ja välimatkakaan ei ole haitannut kun on ollut pikkupakko mennä. No nyt mies kävi taas yksin viimeviikolla kun joutui työmatkalle sinne päin. Toi ihania talviomenia taas minun ja meidän iloksemme. Todella runsas sato tuli niistäkin vaikkakin ei ole kymmeniä omenapuita anopin puutarhassa. Luumujakin saatiin. Vaikkakin siipalla oli kiireinen paripäiväivänen ehti hän autella taas äitiään monella tapaan. 

Minäkin olen käynyt oman kuntani ulkopuolella työasioissa ja mukavasti se piristää jos reissut toisinaan ovat väsyttäviäkin "tälläiällä".Palautumiseenkin menee aikaa  enempi kun silloin "uutenaollessa" varsinkin jos noita kilometerejä enempi tulee ja tuppaahan niitä tulemaan.

Huomasin yhtenä päivänä paikkakuntalaisen kuolleen ensiksi kirkollisista ja sitten lehdestä. Poika oli lähes meidän Santerin ikäinen nuorukainen.. Tunnen hänet nuoremman sisaruksen tyttäreni kautta..suuri suru perheellä. Kylällä kukaan ei puhu tapauksesta mitään sillä siinä on niin paljon mystiikkaa että kaikki haluavat olla hiljaa asiasta. Tiedän kyllä jotakin mutta minäkin vaikenen. Tuli mieleen hyvin kaunis Kari Rydmanin laulu mikä on tehty nuoren ihmisen hautajaisiin..

Yhden siskoni tyttären koiralle tehtiiin eutanasia...olihan hänellä ikää..ja sairauksia että näin oli parempi. Me sitä useasti ehdotettiin että miten olisi mutta Jossu oli sitä mieltä että Rva Nättilä ei pahemmin valittele ja lääkitykset ovat kohdallaan. Sitten alkoi yhtä-äkkiä tila huonontua ja lääkäritäti tiesi mitä tehdään..ja tämä vanharouva pääsi  koirientaivaaseen. Olihan Rouva Nättilällä ikää pian 20 vuotta ja koiraniässä melkoinen saavutus. Lepää rauhassa ihana hännänheiluttaja..Kuva ei ole hänestä vaan ihan toisesta koirasta ja ei ole oma ottamakaan..mutta rotu on sama..

Lilatausta-väri on muuten armaan siskoni lempiväri, laitoin tähän vain astetta vaaleamman sävyn..

Sitten taas takaisin iloisiin tunnelmiin.. Vietimme siskon yllätyshäitä. Ihanat pienet idylliset häät olivat. Siskoni oli jäänyt leskeksi kymmenisen vuotta sitten ja tapasi muutama vuosi sitten sulhonsa. Kihloihin menivät jokin hetki sitten ja nyt kirkonkellot soivat. Mukavahan se on tuoretta paria muistaa ja ajattelimmekin ostaa Artica-sarjaa koska tiesin että he keräävät sitä. Syötiin ja juotiin ja mukavaa oli. He tanssivat häätanssin.."Jotain jää..ja muita lainauksia..

 Mikko Leppilampi & Nina Tapio- JOTAIN JÄÄ

Kun et vierelläin ollut, unta kenestä näin.
Suru suurempi kuin jos jokin luotain sut veisi pois.
Olis vain ellei koskaan kohdattu ois.

Kuinka ennen ees luulin jotain onnesta tietäväin.
Kuin jo koitossa elää syksyn merkit vain näin.
Tiennyt en että kuulla, ihokin kosketuksen vois.
Ja kun kaivannut kauan sua myös se ois.

Jos yhden, vain yhden, mukaan muistoista saan,
Kuinka yhtäkään yötä kanssas voin unohtaa.
Ja aamuun, kuin aamuun, unet pois häviää.
Niin myös hetkemme haihtuu, vaan jotain jää.

Tulee aika kun peittää, ruohopolkumme täällä saa.
Linnut hiuksiimme hiljaa, pesän voi rakentaa.

Ja kun tähtien takaa, kanssas kaikkeutta katselen.
On kun oisin jo kerran, kokenut sen.

Jos yhden, vain yhden, mukaan muistoista saan,
Kuinka yhtäkään yötä kanssas voin unohtaa.
Ja aamuun, kuin aamuun, unet pois häviää.
Niin myös hetkemme haihtuu, vaan jotain jää.

Suru suurempi kuin jos jokin luotain sut veisi pois.
Olis kai ellei koskaan, kohdattu ois. 

 Korttitekstinä:

Elämä käy kuin korkeammaksi,
milloin ihmisen lasta kaksi
käsi kädessä, toistansa tukien,
katseesta toinen toisensa lukien
kasvavat yhdessä, kasvavat yhteen,
leikkaavat, sitovat yhteisen lyhteen.
Leipä ei kapea, leipä ei leveä.
Osansa saaneen käydä on keveä.

Kehyksissä:

Häätortturesepti

Otetaan

1 kg uskollisuutta
1 l    rikkoutumattomia lupauksia

ja sekoitetaan ne varovasti yhteen litraan
väärentämättömiä ilonkyyneleitä.
Valmis torttu voidellaan sydämellisyydellä.
Päälle ripotellaan hyviä sanoja.
Torttu kostutetaan ikuisen uskollisuuden lupauksilla
ja lopuksi kruunataan hehkuvalla rakkaudella.

Tarjotaan suudelmien kera.

Tämmöistä ihania sanoja löytyi siskolleni ja hänen sulholleen.. 

Seuraava laulu ei taida olla alkuperäinen mutta kauniisti laulavat nämäkin..

Eiköhän tämä tässä ollut ja toivotan teille kaikille ihanaista syksyistä viikonloppua ja palaan taas ennemmin tai myöhemmin jahka kerkiän..! Voikaahan oikein hyvin ja nauttikaa syksyn väreistä:)

-Armida-