Neulojan laki (sopii myös virkkaajalle) :

 Kuka lienee kirjoittanut seuraavan tekstin itsekin saanut sen ystävältä jonka hänkin on kuulema kopioinut. Kopioi teksti jos niin haluat:)

Neulojan laki (sopii myös virkkaajalle) :

1§ Miehen ei pidä tuleman naisen ja hänen puikkojensa väliin.

2§ Lankaostoksissa tulee olla säästäväinen. Aina, kun näet lankaa tarjouksessa, sinun kuuluu hyödyntää tarjous.
...
3§ Keskeneräisten töiden määrää ei tule mitenkään rajoittaa. Uusia töitä saa aloittaa aina, jos joku sukulainen/kummilapsi/ystävä/kuka tahansa tarvitsee esimerkiksi syntymäpäivälahjakseen jotain neulomaasi. Tai kun eteen tulee lanka tai ohje, joka kutsuu sinua. Tai jos jo työn alla olevat tökkivät. Tai jos vain sattuu haluamaan.

4§ Lankavaraston koko on jokaisen neulojan itse määriteltävissä. Muiden ei tule sen suuruutta negatiivisesti kommentoiman. Tai mieluiten ei mitenkään muutenkaan. Lanka VOI loppua maailmasta.

5§ Kasvavalle neulevarastolle kannattaa varata tilaa vaatekomeroon. Kätevä voisi olla myös vaatehuone. Tai ihan oma neulehuone.

6§ Niin kuin työkalupakeissa yleensäkin, myös neulojan työkalupakissa kuuluu olla monenlaisia ja –merkkisiä tykötarpeita. Ei haittaa, vaikka siellä olisi 4 mm paksuisia, 60 cm pitkiä pyöröpuikkoja viittä erilaista materiaalia. –Onhan ruuvimeisseleitäkin monenlaisia.

7§ Tilaa ihmeessä kuutta tai useampaakin eri neule-/käsityölehteä ja tulosta samalla netistä sivukaupalla ohjeita, ettei sinulta vain mene jotain upeaa ohi. Ei haittaa, vaikket ehtisikään toteuttaa kaikkea haluamaasi sitä mukaa. Muotihan kiertää, samat ideat tulevat aina uudelleen muotiin.

8§ To do-lista. Sellainen on oltava. Muuten unohdat, mitä kaikkea ihanaa halusitkaan toteuttaa.

9§ Ole tarkka, kenelle kättesi arvokkaita tuotoksia lahjoitat. Kaikki eivät vain ymmärrä.

10§ Aina on oikea aika ja paikka neuloa, jos sinusta siltä tuntuu!

Musiikki: Mummon kaappikello vuodelta 1954 ja esittäjänä Matti Louhivuori..katkelma laulun sanoista "mummo kutoo sukkaa hämärässä...." 
Samaisena vuonna 1954 talomme heräsi ja keräsi itsensä jaloilleen. Ikää on tällä talovanhuksella jo kohta 59 vuotta ja ensi vuonna täyttää pyöreitä.

Pitkiä pellavia-Iloista laskiaista kaikille!

 

Wikipedia: Laskiainen

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Napakelkka on osa suomalaista laskiaisperinnettä.

Laskiainen on alkuaan katolisen kirkon kevätpaaston alkajaisjuhla. Laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Laskiaiskirkkopyhän taustana on Raamatun kertomus Jeesuksen paastosta erämaassa. Laskiaisen jälkeen alkaa paastonaika, joka loppuu pääsiäisenä. Kevätpaastoa on vietetty 600-luvulta saakka. Ennen sen alkua on katolisissa maissa keskiajalta saakka vietetty karnevaaleja.^[1] Oleellista paastonajalle oli liharuokien pois jättäminen ruokavaliosta. Laskiaistiistain jälkeinen tuhkakeskiviikko aloittaa 40 päivää kestävän paastoamisen.^[2]

Laskiaiseen kuuluvia juhlapäiviä ovat laskiais­sunnuntai sekä kaksi päivää myöhemmin oleva laskiais­tiistai, useissa maissa myös niiden välinen maanantai, joka esimerkiksi Saksassa tunnetaan nimellä Rosen­montag (”ruusu­maanantai”).^[3] Suomessa sanaa laskiainen on käytetty juuri laskiais­tiistaista^[4]. Vuonna 2013 se on 12. helmikuuta.

Suomen laskiaisperinteet viittaavat ikivanhoihin pakanallisiin kevään juhliin. Sekä katolisissa että luterilaisissa maissa laskiaiseen on kuulunut runsas ruokatarjoilu ja riehakas ilonpito, Suomessa hernekeitto, juusto ja nuorten mäenlasku.^[1] Monet maan laskiaismenoista ovat luultavasti peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Mäkeä laskevat nuoret toivottivat tulevalle vuodelle onnea huutamalla ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja ja lautasenkokoisia nauriita”.^[5][6] Laskiaisperinteistä elävät mäenlaskun ja jääkelkkojen tapaiset huvit. Enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä.^[7] Laskiaisen perinneruokiin kuuluvat hernekeiton lisäksi laskiaispullat.^[8][9]

Sisällysluettelo 1 Nimet 2 Suomalaisia laskiaisperinteitä 3 Katso myös 4 Lähteet 5 Kirjallisuutta 6 Aiheesta muualla

Nimet

Suomen sanan ”laskiainen” alkuperä on ollut epävarma. Ehdokkaita sanan alkuperäksi ovat olleet ”laskeutua” (laskeudutaan paastoon) ja ”laskea” (lasketaan päiviä pääsiäiseen).^[10][11] Kolmannen ehdotuksen mukaan sana tulee romaanisen kielialueen vanhasta laskiaisen nimityksestä carne lasciare (lihan jättäminen), jonka jälkimmäinen osa on aikoinaan vääntynyt suomalaiseen muotoon.^[12]

Kirkollisissa yhteyksissä laskiaissunnuntaista on käytetty myös latinalaista nimeä quinquagesima eli viideskymmenes, se kun on suunnilleen 50 päivää ennen pääsiäistä. Vastaavasti kahdesta sitä edeltävästä sunnuntaista on aikaisemmin käytetty epätarkkoja nimiä septuagesima (70.) ja sexagesima (60.)^[10].

Karnevaalit-nimityksen on arveltu tulevan sanoista carne vale ”jäähyväiset lihalle”^[13]. Toinen maailmanlaajuisesti tunnettu juhlan nimitys on laskiaistiistain ranskalaisperäinen nimitys Mardi Gras^[14]. Venäjällä juhlan nimi on maslenitsa^[15].

Suomalaisia laskiaisperinteitä

Laskiaispulla.

Reformaation myötä paaston noudattaminen jäi suomalaisilta pois, mutta monet uskomukset ja kiellot pysyivät kansan mielissä. Laskiainen säilyi talonpoikaisena työnjuhlana ja ennen kaikkea naisten työ- ja toimialaan kuuluvana päivänä. Laskiaisen tienoille sijoittuu muinaiseurooppalainen vuodenvaihde, minkä vuoksi siihen on Suomessa liittynyt aikaisemmin runsaasti kansanuskomuksia ja taikoja. Työt piti lopettaa hyvissä ajoin iltapäivällä, jotta työt olisivat joutuneet hyvin koko vuoden. Saunaan täytyi mennä päivänvalolla ja siellä oli oltava ääneti.^[3][7]

Laskiaisena syötiin aiemmin tukevasti liharuokaa, koska seuraavan kerran sai syödä lihaa vasta paaston jälkeen pääsiäisenä. Perinteisiä laskiaisruokia olivat rasvarieska ja liharokka. Rasvarieska oli ohrajauhoista tehtyä leipää, jota oli höystetty sianihralla. Liharokka oli keitetty herneistä ja rukiinjyvistä ja höystetty siansorkilla tai sian päällä.^[16] Keittoa kutsuttiin myös sorkkarokaksi. Myös herkut kuuluivat laskiaiseen. Laskiaispullat alkoivat yleistyä 1800-luvulla.^[17]

Ruokaan liittyi myös uskomuksia. Sen piti olla ennen kaikkea rasvaista. Mitä enemmän rasva kiilteli sormissa ja suupielissä, sitä paremmin lypsivät lehmät ja siat lihoivat. Eikä rasvaa saanut pyyhkiä sormista pois, vaan sen piti antaa kulua itsekseen pois. Tämä takasi hyvän viikatteen käsittelykyvyn. Sormennuolija sen sijaan sai sirpeistä haavoja. Kun ruokien annettiin olla pöydässä koko päivän, se takasi runsauden koko vuodeksi.^[18]

Suomessa, jossa laskiaisen aikaan on talvikeli, liittyy laskiaiseen myös mäen laskeminen esimerkiksi pulkilla. Perinteisesti pulkkamäessä huudettiin ”pitkiä pellavia, hienoa hamppua, nauriita kuin lautasia ja räätiköitä (lanttuja) kuin nurkanpäitä (hirrenpää nurkkasalvoksessa)”. Naapurin pellolle saatettiin toivoa tuppuroita ja tappuroita.^[17] Mitä kauemmas kelkka luisti, sitä pidempiä pellavia saatiin. Muiden uskomusten mukaan naisten tuli pitää hiuksiaan auki ja harjata niitä usein. Näin taattiin pellavista puhtaita, kuituisia, vaaleita ja kiiltäviä.^[18]

Katso myös

• Karnevaali
• Maslenitsa
• Mardi Gras

Lähteet

1. ↑ ^{a b} Suomalainen tietosanakirja 5, käs–m. Espoo: Weilin + Göös, 1991. ISBN 951-35-4649-7.
2. ↑ Hänninen, Anneli: Laskiais- ja pääsiäisajan sanastoa 25.2.2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 7.3.2011.
3. ↑ ^{a b} Vuotuisjuhlat: Laskiainen Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Viitattu 13.2.2010.
4. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
5. ↑ Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. 8. painos (1. laitos 1950). Helsingissä: Otava, 2002. ISBN 951-1-13320-9.
6. ↑ Joutuin kelkat, sukset temmaiskaa! Jyväskylän yliopiston museo. Viitattu 13.2.2010.
7. ↑ ^{a b} Nieminen, Kirsti: ”Laskiainen laulattaa, siansorkka naurattaa” 2.2.2010. Ajastaika 1/2002, Ajasto. Viitattu 13.2.2010.
8. ↑ Tuomela, Laura: Laskiainen on koko perheen talvijuhla 2.2.2010. Kotiliesi. Viitattu 13.2.2010.
9. ↑ Laskiainen – kevättalven iloinen juhla (lähde: Karjalainen, Korhonen, Lehtonen, Uusi ajantieto, WSOY) 27.2.2003. Suomen suurlähetystö, Berliini. Viitattu 7.3.2011.
10. ↑ ^{a b} Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 147. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.4.2010).
11. ↑ Kolehmainen, Taru: Pääsiäisen ”laskiainen”? (Kieli-ikkuna-palsta) Helsingin sanomat. 22.3.2008. Viitattu 7.3.2011.
12. ↑ Renkonen, W. O.: Kulttuurin avainsanoja: Miten ne syntyvät ja kehittyvät, s. 28. Porvoo Helsinki: WSOY, 1954.
13. ↑ Laskiainen Aamenesta öylättiin. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 7.3.2011.
14. ↑ Lumikinokset pöllyävät laskiaistiistain pulkkamäessä Uusi Suomi. 16.2.2010. Viitattu 7.3.2011.
15. ↑ Laskiainen Taivaankannen takojat. 13.2.2010. Viitattu 18.12.2011.
16. ↑ Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. Porvoo Helsinki: WSOY, 1975. ISBN 951-0-07190-0.
17. ↑ ^{a b} Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-22920-2.
18. ↑ ^{a b} Savolainen, Irma: Laskiainen ja tuhkakeskiviikko Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 7.3.2011.

Kirjallisuutta

• Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. Hämeenlinna: Karisto, 1999 (5. painos 2005). ISBN 951-23-3963-3.
• Hautala, Jouko (toim.): Vanhat merkkipäivät. Kuvittanut Erkki Tuomi. 7. painos (1. painos 1948). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-746-162-3.
• Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-22920-2.
• Karjalainen, Sirpa & Korhonen, Teppo & Lehtonen, J. U. E.: Uusi ajantieto. 3. ajantasaistettu painos. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1991. ISBN 951-0-17424-6.
• Koskinen, Raija & Vuolio, Kaisu: Suomalaiset juhlat. Kuvittanut Irma Nissinen. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15709-0.
• Lahtinen, Mysi: Juhlat: Uudestavuodesta elonkorjuuseen. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-3151-3.
• Lahtinen, Mysi: Laskiaisen kirja. Helsinki: Tammi, 1989. ISBN 951-30-9223-2.
• Nirkko, Juha (toim.): Juhannus ajallaan: Juhlia vapusta kekriin. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-587-4.
• Ojanen, Virpi: Laskiaisesta luttuun. Helsinki: Kirjapaja, 2007. ISBN 978-951-607-544-3.
• Seljavaara, Anu & Kärjä, Päivi (toim.): Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-28965-5.
• Tuomikoski, Pekka: Päivästä päivään: Kalenterimme merkkipäivät. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 978-951-37-4792-3.
• Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. 8. painos (1. laitos 1950). Helsingissä: Otava, 2002. ISBN 951-1-13320-9.

Krista tee Lordit ja voita Euroviisut

UMK:n tuomarit Kristalle: Voisit voittaa koko euroviisut Ruotsissa!

"Tuomas Selanne, Iltasanomat

Julkaistu: 9.2.2013 21:49

Krista Siegfrids toi UMK:n finaaliin todellisen show'n, jossa oli kaikki euroviisuelementit kohdillaan.

Tuomari Redrama uskoi Kristan voivan tavoitella Marry Me:llaan Ruotsin Malmössä jopa euroviisuvoittoa.

Redrama tiedosti Kristan jakavan mielipiteitä, muttei pitänyt sitä laisinkaan huonona asiana.

Samaa mieltä oli Toni Wirtanen.

- Sä varmaan eniten jaat mielipiteitä tässä kilpailussa. Se on äärettömän hyvä merkki. Jos olisit euroviisuedustaja, aika monet ihmiset aika monessa maassa tykkäisi susta" 

Minun ja tyttären yhteinen suosikki. Elina Orkonevasta tykättiin myös sekä Kokkolalaisesta veljesbändistä..ja tottakai Diandrasta myös!

PS. Tänään oli  myös 1+1=2 päivä (112) Muistitteko tarkastaa palovaroittimet!

JUTTU JATKUU VIELÄ... 

Hammaspeikko kävi kääntymässä

Hello! Klo 24.00 löi juuri äsken. Tänä aamuna meillä herättiin siihen kun jäteauto tuli pihaan ja täyttä roskalaatikkoa kävi tyhjäämässä. Sopimuksen mukaan olisi pitänyt tulla vasta viikon päästä mutta roska-alan yrittäjällä taitanee olla täällä maalla sen verran vähän töitä että pitänee tulla etuajassa.

Mieheni kävi tänään hammaslääkärissä kun paikka irtosi, hyvä kun sai ajan niin nopeesti että kun soitti niin tunnin päästä piti olla jo tuolissa.

Tässä mietin aiheita mistä voisin täällä kirjoitella ja käsityöt on tietysti yksi monista aiheista.

Kotosalla menee tämä viikonloppu ja mukava niin. Kaupoilla saatan pistäytyä ja sunnuntaina taas tytär varmaankin astelee ratsastamaan mutta ensiksi kirkkoon "leimoja" saamaan.

Unta taas halajan ja onneksi aika nopeesti aina tuleekin.

Mukavaa viikonloppua teille kaikille ja kauniita unia!

Hirnahteluja...

Hei ihaNaiset lukijat!

Kiva että olette tänne taas tienne löytäneet ja lisää lukijoitakin on tullut. Aikamoinen hyrinä blogissani käy ja moni satunNainen kulkija tänne eksyy sen kertoo tilastot.  Voipi täällä miehiäkin kävästä mistä sen koskaan tietää. 

Kylläpä on saunapuhtoinen olo. Tässä ajattelin muutaman rivin raapaista ja sen jälkeen pyykit naruille nostella ja sitten nostelen itseni yläkertaa missä jo sänky odottelee minua kera mieheni.

Tänään oli parisen kymmentä astetta pakkasta ja sen suuntaista eilenkin. Eilen säämies radiossa kertoi että aikalailla leutotalvi vallitsee tänä vuonna ja kolmena viimeisenä vuotena on ollut huomattavasti kylmempää säätä.

Tytärkin selvisi pelkällä säikähdyksellä pudottuaan viime viikonloppuna hevosen selästä mistä kerroinkin jo alku viikosta. Enään ei kaulaa eikä kättä kolota, hieno juttu. Poikakin käy ratsastamassa muttei ihan sydäntalvella kuitenkaan. Hiukan ovat hepanpuremia molemmat ja tyttö ihan kirjaimellisesti. Syksyllä eräällä tallilla hevonen puri sormeen ja meinasi käydä tosi huonosti jos ei olisi saanut väisteltyä sillä hevosella oli tarkoitus purra naamaan. Hiukan on ja oli luonnevikainen polle vaikkakin omistaja kehuskelee sivustollaan ettei tee pahaa kärpäsellekään. Yleisessä tiedossa on että hevonen on vaarallinen ja pollesta tallilla varotellaan. Tytär ei kyseiselle tallille enään mene kun löysi mukavan tallin hieman kauempaa vaikkakin yksi hevonen siellä tiputti mutta annetaan hepalle, vanhukselle pukittelut anteeksi. Tällä pollella on paha tapa että saattaa joskus heitellä ratsastajan kyydistään sillä odottaa jo niin kovin innoissaan eläkkeelle pääsyään. Varmaan jo kesällä pääseekin ja onhan tuolla jo ikääkin hiukkasen vajaa 20 vuotta että ansaituille eläkepäiville pitääkin jo päästä.

Mitäs tässä turisen..niin olen itsekin muutaman kerran ratsastanut ja onhan se joskus mielessä käynyt jos vaikka joskus vielä?!

Tähän loppuun vielä joku hevoskappale ja se on siinä tämä postaus purkitettu. Pikku hirnahdus lopuksi ja ei kun viikonloppua odottelemaan. Löytäisinköhän Hanna Ekolan Villihevosia?!

Löytyihän se ja nyt unta palloon ja

I-H-A-N-A-A viikonloppua kaikille minulta jos en ennätä postailla viikonloppuna:)

Armin ja Ronjan päivää vietellään

Hei taas!

Kahvia ja Arminpäivä wienereitä, hyvältä maistuivat. 
Äiti lähetti kauniit "letitetyt" lämpöiset oranssiset villasukat . Kuvakin olisi kiva, ehkä joku päivä. Anoppi muisti setelillä ja molemmilta tuli kortit sekä tekstiviestit. Olisihan se sangen mukavaa viettää kuin vanhaan hyvään aikaan nimipäiviä että kutsuisi ystäviä Arminpäivä kahville.

Eilen oli tyttärellä taas viikottainen ratsastustunti ja hevonen heitti hänet selästään kun pukitteli oikein kunnolla. Vaarallinen harrastus tuo ja jos vielä suunnittelee siitä ammattia niin HUHhuh sanon minä. Itsepä tietää alaan liittyvät vaarallisuudet. Kaula on ollut eilisestä asti kipeä ja jos vielä huomenna on niin kuvauttamaan MARS, käy komento. 

Olen suunnitellut uuden kameran ostoa kun vanha ei oikein pelitä enään ja olisi kiva tännekin tilannekuvia laittaa ettei ainoastaan musiikin varassa olla. En viitsisi kauheasti rahaa kameraan pistää mutta kunnollinen pitäisi olla. Olisi sille kovasti käyttöä. Kesään mennessä pitäisi ainakin, tosin on meillä aika uusi pikkuinen tummanpunainen videokamera joka on aivan liian vähällä käytöllä ollut. Silläkin saisi otettua jotain still kuvia vai mitä ne nyt ovat mutta vähälle sekin on jäänyt.

Minkähän mukavan kappaleen tähän keksisin? Täytynee miettiä! Löytyi Armi Aaavikon potpuri teille. Tsau!

Helmikuu ja hitusen kevättä ilmassa

Hei!

Helmikuukin on alkanut. Runebergintorttuja ja laskiaispullien tekoa suunnitellaan..ovat jo kovasti ovella niinkuin ystävänpäiväkin.

Lunta ihan mukavasti ja 15:s kerta kun auramies pihassamme vieraili.

Kuuntelen juuri Meiju Suvaksen haastattelua sitä samaa ikäluokkaa kuin itsekin. Olen kauan sitten nähnyt hänet lavalla esiintymässä. Nyt "vanha" ikinuori repäsi ja hänet nähdään videolla Stigin kanssa. Itse en ole videota vielä nähnyt mutta yritän etsiä sen teillekin. Makuasioita on monia ja tästäkin ollaan montaa mieltä. Sen myötä hyvää yötä:)