Juhlia, myrskyä, töitä ja joulun odotusta..

Hei pitkästä aikaa!

Kylläpä on kiireitä pidellyt etten ole ennättänyt bloggailemaan. Missäs se on aika vierähtänyt, kuulen kysymyksen. Vastaan että ,työpäivät ovat olleet hiukan yleisempää pidempiä. Niitä reissuja on tehty useampikin maakuntaan ja vähän muuallekin.. Nyt ajattelin tarinoida kun odottelen tässä saunaan pääsyä, kunhan se miesväki ensin sieltä tulee. No itsekin olen jo saunan lämmöstä tullut tyttären kanssa pois..en vaan ehtinyt julkaista tätä aikaisemmin kun oli niin vähän aikaa..lisäsin tämän ja muutaman muun lauseen..

Isänpäivääkin on vietelty ja häntä muistettu kynttilällä.

Enään ei ole kuin 35 yötä jouluun..Suunniteltu ollaan jo alustavasti mutta varmaankin se menee samansuuntaisesti kuin ennenkin ja saattaapi olla että muutaman siivun enempi tai vähempi syön kinkkua jne..Kynttilöitä, muutama lahja mutta siitä sitten lisää reilun kuukauden päästä..

Täällä oli kauhea myläkkä ja reilun vuorokauden oli sähköt poissa. Makkaraa kiukaalle ja leivän syöntiä, hedelmiä ja marjoja. Olisihan sitä ravintolaan voinut syömään mennä muttei menty. Ulkona oli semmoinen ilma ettei sinne mitään nuotiota tai kaasuvirityksiä uskaltanut tehdä, hyvä että uskalsi pihanperälle roskiksen viedä. Kyllä se kahvi maistui maanantaina kun sitä sai... ja kyllä sitä kahvihammasta kolottikin..että useamman kupillisen hotkasin. Meillä on tulevaisuuden keittiöremontin yhteydessä tarkoitus pistää kaasuhella ja vähän muitakin virityksiä niin ei nuo luonnonmyllerrykset haittaa..

Siskokin täytti vuosia tässä taannoin ja puolivuosisataa tuli täyteen ja sai porukkalahjana mm.kuvassa olevan Aaltomaljan mikä oli ruusuja täynnä (kuva ei oma ottama). Juhlittiin niitä idyllisellä hirsihuvilalla jonka olivat vuokranneet tilaisuutta varten. Synttärisankari sanoi ettei millään meinaa tottua ajatukseen että on niin vanha kuin 50 v. Elettyjä vuosiahan ne on eikä mitään muuta, sanoin. Itse odottelen oikein 6-kymppisiä ja onhan niihin vielä aikaa useampi vuosi. Mulla ei onneksi ole tuon ikääntymisen kanssa ongelmia, että kun vanhenee niin vanhenee ja mitäs se jos muutaman rypyn huomaa kasvoillaan ja nauraa päälle niille..onhan sitä paljon muistojakin kerääntynyt keinutuoliin muisteltavaksi kun tuo elämä ei ole ollut mitään tasapaksua ja onneksi terveyden on saanutkin jotakuinkin pitää mikä on todella extraa ja aihe kiitokseen. Niihin siskon juhliin vielä että pitopalvelu oli loihtinut kystä kyllä ja oli oikein maistuvaa, sankarille puheita pidettiin ja laulettiin ja oli siellä muutakin ohjelmaakin järjestetty. Tanssittiin ja laulettiin karaokea sekä yhteislaulettiin lisäksi ilman säestystä. Lahjoja hän sai paljon, olihan meitä viitisenkymmentä kutsuvierasta paikalla..Mukavaa oli pikkutunneille saakka. Kotiinkin oli mukava palata lähes tuhannen matkakilometrin jälkeen...

Elämälle kiitos ja kaikkea hyvää teille kaikille, toivotteleepi -Armida-

ps. ja nähdään taas täällä..Nyt leivontaohjelman pariin..Nuori Hanna on yksi suosikeistani..