Päivät kuin unta vaan niinhän laulussakin sanotaan.... Postaukseni sisältävät sekalaista sillisalaattia maan ja taivaan väliltä! Olkaapa kuulolla saatanpa joskus jopa yllättääkin!
Ensitöikseni kiitän uutta "jäsentä" .. te uudet olette aina tottakai tervetulleita. Ilokseni sen tänään huomasin, niin tervetuloa kovasti uusi lukija. Tiedän että blogini lukijoita on kyllä hurmykket sekä sivuillani käydään ahkeraan ja sekin tietysti on ihana asia vaikkei niitä lukijoita olekaan vielä kovinkaan montaa. Sydämellisesti kiitos ihan kaikille tänne eksyneille.
Nyt on edelleen kova kiirus etten ennätä kauheesti höpöttelee mutta jotakin kuitenkin.Täällä on ollut pari päivää todella ihastuttavan lämpöinen ja aurinkoinen ilma. Se todellakin ilahduttaa tähän aikaan vuodesta.
Päällimmäisenä oli tänään mielessä tuo Hermannikakku ja ajattelin teillekin laittaa sen tänne bloggeriin. Itselleni se tuli sähköpostiin ja kun sitä ohjeitten mukaan valmistelette niin muistakaa että se pitää olla maitoa, vesi ei käy. Yksi tuttu oli tehnyt ja ei ollut noussut. Minä käytin Hermanniin punaista maitoa. Jotkut sitä juurta pakastavatkin, mutta siihen en uskalla itse sanoa enempää kun en ole testannut..mutta luotan kyllä ohjeeseen koska se on Myllyn paras- testaama.
Voikaa hyvin ja nauttikaa auringosta jos voitte/ennätätte. -Armida-
Tämä on ohje Hermannin ystävyyskakkuun. Ohjeessa on kerrottu myös kuinka kakun "juuri" valmistetaan.
Alkuun tarvittavan Taikinan voi aloittaa 4. päivän aineilla. Tämän jälkeen noudatetaan ohjeita 1. päivästä alkaen. Kun saat Hermannin taikinajuuren ystävältäsi, aloita sen hoitaminen 1. päivän mukaan.
noin 15 viipaletta
1. päivä
Saat Hermannin. Laita se isoon astiaan huoneenlämpöön ja peitä liinalla.
2. päivä
Sekoita puuhaarukalla aamuin illoin.
3. päivä
Sekoita puuhaarukalla aamuin illoin.
4. päivä
Hermannilla on nälkä, anna sille
2,5
dl
Myllyn Paras Erikoisvehnäjauhoja
2,5
dl
sokeria
2,5
dl
maitoa
5. päivä
Sekoita puuhaarukalla aamuin illoin.
6. päivä
Sekoita puuhaarukalla aamuin illoin.
7. päivä
Hermannilla on taas nälkä, anna sille sama annos kuin 4. päivänä. Jaa taikina 4 osaan ja sinulle jää yksi osa. 3 muuta menee ystävillesi.
8. päivä
Hermanni saa nyt viimeisen kerran ruokaa:
2,5
dl
sokeria
150
g
pehmeää margariinia
3
kananmunaa
1
tl
suolaa
2
tl
leivinjauhetta
3,5
dl
Myllyn Paras Erikoisvehnäjauhoja
200
g
rusinoita tai pähkinöitä
2
tl
kanelia
Paista rengasvuoassa, 170-asteisen uunin alaosassa noin 60 minuuttia.
Hermanni on luonnollisesti kohoava taikinajuuri. Anna Hermanni 7. päivänä ystävillesi. Älä säilytä Hermannia jääkaapissa, se ei pidä siitä.
Olen laittanut osan juuresta pakastimeen ja se on lähtenyt hyvin uudestaan käymään, kun sen sulattaa.
Resepti:Arja Savela, Myllyn Paras Oy
Hauska laulu menneiltä ajoilta tämä Hermannin ja Miinan lemmentarina.
Postaus uusista hienoista koneistani ja seassa muutakin asiaa. Uusinta uutta teknologiaa ja tämän lyhyen ajan minkä olen käyttänyt niitä niin tyytyväisyyttä pursuu joka solu. Koko perheenhän ne ovat mutta minun valitsemat. Perheenäitinä ymmärrän ehkä paremmin mitä koneiden tulisi osata tehdä sillä olenhan vuosien varrella pessyt eniten pyykkiä ja miehellä kun on niinsanotusti miestenhommelit ja ei ennätä pyykkiä pestä kun omakotitalossa on niin paljon enempi ns. miesten askareita. Ollaan sovittu alusta saakka miten homma menee elikä mies imuroi pääsääntöisesti ja minä teen lähes kaiken muun siivoukseen liittyvän. Teen ruoan ja leivon jne..Mies lämmittää aina puusaunan, kantaa puut, hoitaa pankki ja paperiasiat, käy kaupassa jne. Tällä systeemillä on hyvin sujunut yhteiselo että minä olen sellainen kodin hengetär.
Vielä pitäisi koneisiin ostaa maahantuojalta väliin "levy" että koneet saisi lastattua päällekkäin..En malta odottaa.. Tuntuu että rahoilleen on saanut todella vastinetta. Toivottavasti koneet pelaa kymmenen vuotta, vanha palveli 15 ja kuivausrumpua en ole koskaan ennemmin omistanutkaan, toki kokemusta on ollut elämän varrella. Töissäkin aikoinani parissakin paikkaa olen joutunut joskus tilapäisesti kuivausrumpuakin pyörittämään.
Mustat Hooverit sopivat kuin nakutetut valkoiseen kaakeliseinän sävyyn. Vielä puuttuu sisustuselementtejä kuten seinään laitettava ja taitettava pöytä, hyllyjä ja likavaatekaappi, lavuaari on jo valmiina ennestään ja vähän muutakin. Punainen radio sopii hyvin tiilenväriseen lattialaattaan. Edelliset ovat tilan remontoineet ettei raaskita tehdä laatoille mitään vaan annetaan olla ne ennallaan kun ehjiä ja siistinoloisia ovat. Suunnittelin vaan uudelleen tilan ja silleenhän se hitaasti mutta varmasti hyvä tulee niin ja ajatellen aivan kaunis. Olen mitannut että kaikki pitäisi mahtua jopa pieni silityspiste. Tanko pitäisi laittaa hengareille ja sekä vielä mankeli ängetä sinne mutta katsotaan mahtuuko kiinni seinälle vaiko löytyykö se myös tulevaisuudessakin sieltä omalta paikaltaan minne sen olen alunperin laittanut. Toivotaan että mahtuu uuteen paikkaan, niin olisi kätevämpää. Ennen tila toimi erillisenä pienenä suihkuhuoneena mutta kun sitä niin harvoin käytettiin niin keksin että tilasta tulisi mitä mainioin kodinhoitohuone ja otattaa vaan suihkun ja suihkuverhon pois.
Tänään sain myös sähköpostiini mieluisia kuvia eräästä pikkuneidosta joka sai eilen kasteessa nimen Pihla Suvi Ilona, kertoo isotäti ylpeillen. Menossa mukana oli kummit, isovanhemmat ja sisarukset sekä muutama läheinen ystävä. Oli sen verran pienet juhlat että ihan pienesti niitä vietettiin että meitä isotätejä ja muita sukulaisia ei oltu kutsuttukaan. Olisihan matkaa Imatran suuntaan tullutkin vähän liikaa kun työt ja koulut kutsuu. Kauniit juhlat olivat järjestäneet. Pihlan mummi oli tehnyt kastemekon ja yhdessä jälleen uudelleen leivotun äidin kanssa olivat loihtineet runsaan pöydän antimet ja muutenkin tunnelma oli varmaan ihana.
Jänniä asioita on tiedossa ja ehkäpä raotan niitäkin tulevaisuudessa. Vaikkei aurinko paistakaan niin aurinkoiset terkut -Armidalta-
Kaunis pesijätär, tosin ikä tekee meille jokaiselle tepposet ja saamme niitä iäntuomia ryppyjä! Kun ei ole ryppyjen estoa niinkuin koneista löytyy ;D
Kuva koivuvanhuksesta ylimmäisestä kerroksesta kuvattuna ulkorakennukselle päin..
Hei!
Kyllä se vaan niin on että syksy pian tulee ja sille ei voi yhtikäs mitään. Onhan syksyssä puolensa kun luonto ahertaa ja valmistaa meille marjoja, sieniä ja alkaa värittää luontoa pensselillään uuteen uskoon. Meilläkin pihassa on jo hiukan nähtävissä syksynmerkkejä. Kellertäviä lehtiä on pihamaalla, suuresta koivuvanhuksesta tippuneet.
Tänä vuonna on erikoisen kauniina hanhikki sillä on todella runsassatoinen kukitus. Pihlajatkin ovat antaneet kovasti marjoja muualla että oksat taipuu mutta ei meillä tänä vuonna sillä jokin kato on käynyt vaikka pihlajat kukki aivan normaalisti.
Tänään mies meinasi ajaa nurmikon ja sanoi että voi olla ettei enään montaa kertaa tarvii ajaa ja luulee että parisen kertaa vielä.
Poika on kavereiden luona kaupungissa ja tytär meidän ilona. Tuolla yläkerrassa siivoilee huonettaan. Mies lähti kauppaan kun huomasi että ylläripylläri maito on lopussa ja lähimpään kauppaan on 10 kilsaa että piti keksiä muutakin tuotavaa. Tänään on senverran kaunis päivä ja lämminkin että jäätelöt maistuisivat.
Uusi ihana pyykinpesukone ahertaa kellarikerroksessa, ah tuota nykyajan tekniikkaa kun ei tarvitse alkaa pesemään pyykkilaudan turvin niinkuin varhaislapsuudesta ennen sähköisen pulsaattorikoneen tuloa muistan.
Hiukan olen käsitöitäkin tehnyt myssyä talveksi viritellyt purolangasta.
Voi tätä elämän ihanuutta kun on leivän päällä muutakin kuin ylähuuli, terveyttä ja ihana perhe ja lämmin koti niin mitä sitä elämältään voisi toivoa ja töitäkin ihan riittämiin. Voin sanoa että Luojalle kiitos kun on asiat näin hyvin.
Toivotan lupsakkaa lauantaita kaikille ja voikaahan mahdollisemman hyvin ja toivotan vielä lisävoimia heille jotka sitä niin kipeesti tarvitsevat.
Sydämellisesti -Armida-
PS. Tapio Heinosen kaunis kappale mikä viittaa valitsemaani otsikkoon. Hänellä on niin ihanan kaunis ja rauhallinen ääni. Mitähän olisi laulanutkaan jos olisi saanut elää kauemmin? Ennätti kuitenkin levyttää aika monta kappaletta..Kuunnelkaapa ja kertokaa mitä mieltä olette?
Tero Pitkämäki voitti hopeaa ja Antti Ruuskanen kuudes. Onnittelut molemmille:)
Kuva menneiltä ajoilta silloin kun Sandra ajoi vielä näin pienellä Nopsa pyörällään..
Hei!
Sunnuntaipäivän ratoksi ajattelin tehdä tämmöisen pikkupostauksen.
Meidän piti mennä Joensuuhun tulevalla viikolla mutta se meni mönkää ja siirtynee hamaan tulevaisuuteen. On työkiireitä ja kaikkea muutakin että siksi.
Ajattelin laittaa musiikiksi uudemman version Suhmuran Sandrasta ja sellainen paikka kun Suhmura on siellä Joensuussa päin.. Tämä on todella hieno versio niinkuin Tutakin kommentissaan kertoi. Ääni ja sovitus menevät nappiin. Kerrassaan upea tämä Harri Marstion englanninkielellä tulkitsema versio ehkä jopa parempi kuin kaikkien tuntema alkuperäinen Suhmuran Sandra. Siispä suosittelen tämän kuuntelua lämpimästi!
Kuva kuunliljasta mikä on todella hieno. Huom! ei oma ottama kuva vaan netistä löytynyt, ei meidän kuunliljasta saisi näin hienoa kuvaa..
Heipähei!
Alkusanat: Mulla oli jo tämä postaus hetken aiemminkin julkistettu mutta huomasin että jostain syystä juttu ei näkynyt kokonaisuudessaan ja tekstistä puuttui osa ja lauseetkaan eivät kokonaan näkyneet. Oli vaan silloin niin kiirus etten ennättänyt postauksen kanssa taistella, no nyt kokeillaan uudelleen jos vaikka kaikki näkyisi?!
Nyt varsinaiseen tekstiin. Kiitokset Ahdille ja kumppaneille kommenteista edelliseen postaukseen "Sandra maailmalla". Elokuu on jo hyvässä vauhdissa ja kohta taitanee olla kulunut vuosi kun ensimmäisen postauksen laitoin blogiini.. Sellaista sekalasta sillisalaattia ajattelin teille nyt kirjoittaa elikä on tulossa sitä sun tätä ja sattumia seassa.
Tässä yksi päivä käväisi mies myymässä helikopteriotoksia...En kysynyt edes hintaa kun tarkoitus ei ollut vielä ainakaan ostaa..mutta ostamme sitten tulevaisuudessa kyllä kun remontti on loppuun viety kattoa myöten..Sitten voi kyllä maksaa sen summan minkä pyytävät..jos oikein katsoin niin hinta olisi ollut 500 euroa..mutta kun en kysynyt niin jäi hiukan arvoitukseksi. Tiedettiin että ovat tulossa kuvia myymään kun loppukeväästä helikopteri lenteli tonttimme yläpuolella.
Meillä kävi jokin aika sitten myös yöllä kutsumattomia vieraita ja kuunlilja sai kyytiä. Kyllä harmitti..eläin se ei ollut sillä kengän jälki paistoi ihan selvästi ja näytti ihan siltä kun veitsellä olisi katkottu. Mitähän huumoria tämä oli..kiusantekoa kenties..hetken mielenjohteesta tehtyä vai..mistä sen tietää ken pihallemme yöaikaan eksyi..Onneksi kuunliljasta jäi sentään jokunen lehti jäljelle mutta osa kukkasista oli silputtu viereen. Kuvassa oleva kuunlilja on samaa lajiketta mutta meidän ei ollut ihan noin runsas kukinteinen ja lehtiäkin vähempi. Pihassa oli myöskin muutama siideri hylsy...että öiseen vieraaseen/vieraisiin päädyttiin..
Niin jokunen viikko sitten kävi toinen helikopterimies pistämässä jotain myrkkyä lähimetsään...juuri meidän tontin rajalta. Toivottavasti oli lupa..no otettiin kuvaa helikopterista videokameralla että on todistusaineistoa jos tarvitsee..Tarvii kysyä jostain että mitä ainetta maahan pistettiin..Nimittäin se on juuri puolukkapaikkamme mutta jää tänä vuonna väliin poiminta tuosta paikasta..Mistähän sitä osaisi kysyä noista lupa-asioista!
Santeri on ollut hiukan kesätöissä nurmenleikkuuta ja semmoista. Mukava saada pikkuisen omaa rahaa kun sitä nuorena toisinaan kuluu ja on rahalle käyttöä kovastikin. Joku saattaa varmaan ihmetellä kun hänestä ei juurikaan juttua tule..No meidän miesväki jää vähemmälle kun heistä tämä bloginpito on hiukan hassua ja hieman turhaakin..no ehkä hekin vielä lämpiävät tälle bloggailulle..ilmassa on semmoista tuntua..
Tytär piti ihanaa blogia vajaan vuoden verran mutta lopetti sen kun anonyymit laittoivat todella ikäviä viestejä..Se oli semmoinen hevostelu blogi varmaan sellainen ikävämpi kommentoiminen on laajempaa nuorison pitämissä blogeissa. Tottakai anonyymeiltä olisi voinut ottaa pois viestien laitto mahdollisuus ..koska he menivät liikaa henkilökohtaisuuksiin vaikka suurin osa ei edes tuntenut tyttöä..Lukijoita oli runsaasti ja heiltä tuli kylläkin todellakin asiallisia kommentteja. Kyllä moni harmitteli kun se blogi loppui. Kommentoitiin ulkonäköä, postauksen aiheita jne. jne. sellaista ikävää haukkumista, toki kivoja kommenttejakin tuli mutta enimmäkseen lukijoilta. Hän sai kovasti kehuja kirjoitustaidoillaan ehkä se olikin vaan kateutta ja siksi tuli niin paljon negatiivista palautetta. Veihän blogin pitäminen tietysti aikaakin vapaa-ajasta..Puhui tuossa että saattaa alkaa pitämään blogia kun peruskoulu on käyty tai vaiikka ennemminkin jos aikaa liikenee.
Niin rippijuhlasta kiitoskortitkin on lähetetty jo ajat sitten. Kiitosta sai kosolti. Yhtään kuvaa ei löytynyt semmoista minkä olisi voinut tänne laittaa ja sitä pahoittelen yhdessä Sandran kanssa. Kun kaikista kuvista tuntee tytön todella hyvin ja osassa kuvissa vilisee vieraita.. ja eipä tullut otettua videokuvaakaan sillä tavalla että joku olisi ollut selin. Voisihan sitä lätkästä kasvojen päälle "läiskän" mutta vaatteista tuntisi niin en oikein arvaa laittaa kun tiedän ettei ainakaan osa juhlavieraista tykkäisi. Harmi! Katsellaan nyt vielä jos vieraiden ottamista jotain löytyisi Sandrasta takaapäin otettua kuvaa, mutta voi olla ettei löydy.
MUMMOLAREISSU!! Meinasin ihan unohtaa . Reissu oli kaikin puolin onnistunut ja muitakin sukulaisia nähtiin taasen runsaasti. Käytiin mummolassa kahteen kertaan ja ihan peräkkäin kun ensiksi vietiin Sandra ja sitten haettiin Sandraja Santeri. Nyt kun mummo on ollut leskenä jonkin aikaa niin Jalmaripoika tekee aina äidilleen Marjalle kaikenlaisia askareita kun siellä päin käy ja Santeri oli apuna. Ruononleikkuukonekin toimii taas kuin enkeli olivat säädöt jostain syystä menneet pois paikoiltaan ja oli niin hankala ja raskas työnnellä. Remonttihommeleita sun muuta tuli suoritettua..uudet pinnat sai moni paikka. Postilaatikkokin tuli uusittua ja vaikka mitä...Kyllä anoppi/mummu/äiti oli mielissään.
Yksi kauan mielessämme muhinut asiakin sai aivan uuden ulottuvuuden. Kyllä nyt kelpaa..asiasta en viitsi hiiskua enempää julkisesti mutta sen verran kerron että asumiseen se liittyy ja tulevaisuuteen. Oltiin aika monta päivää mummun ilona ja käytiin myös shoppailemassa isossa kaupungissakin. Mummu asuu edelleen omakotitalossa kun vielä pystyy, pysyy paremmassa kunnossakin kun on päiviin askareita. Vanhahko omakotitalo muttei puinen rintamamies vaan matala tiilinen talo eikä ole rappujakaan mitkä vaikeuttaisi selviytymistä.
Kohtahan ne koulut alkavat..kaikenlaista tarpeellista tavaraa on ostettu ja tottakai niitä uusia vaatteita.
Lisää tarinointia taas joku päivä paljon on mielessä mistä pitäisi kirjoittaa kunhan aikaa vaan löytyisi.
Kiva jos päädyitte blogiani lukemaan, toivon että viihdyitte.
Palataan taas kun ennätetään mutta nyt tämä blogi hiljenee toviksi.
Mukavaa elokuista viikonloppua! -Armida-
Kohtahan se syksy tulee ja sitten kylmä talvi..Hiukan on talvinen video mutta tuli tuosta kuunlilja-kasvista mieleen nuo Kuunkuiskaajat..
Tervetuloa elokuu. On ollut kovasti kiireitä..marjojen poimintaa, työkiireitä ja mitä kaikkea vielä, listaus olisi pitkä joten postauksia en ole ennättänyt aiemmin laittamaan...tässä nyt on yksi.. Niin vihdoin ja viimein kirjoittelen lisää Sandran vilkkaan kesän tapahtumista..elikä Sandran seikkailut jatkuu..ja tarinointi voi alkaa...
Joo tytär on tänä kesänä ollut paljon liikenteessä, laskettiin että reilun kuukauden ollut poissa kotoa. Ensiksi rippileiri ja muutama päivä maailmalla meidän kanssa ja sen jälkeen käynti perheen kera eteläisessä Suomessa serkkulassa. Kotona välissä jokunen viikko ... Sitten yhdeksännen luokan Tet-jakso minne oli hirmuinen matka, ei nyt ihan puolta tuhatta kilometriä mutta melkein ja edestakasin lähes 1000 kilsaa. Meni sinne junalla ja näki samalla kaverinsa Ritan ennen kuin hän lähti perheensä kera Eurooppaa kiertämään.
Itse olen ohjannut elämäni varrella monia tettiläisiä ja aina olen halunnut opastaa mitä ja miten joku asia tehdään että tulee talon tavalla tehtyä. Jos olen pyytänyt siivoamaan jonkun paikan niin olen antanut asialliset välineet ja mahdolliseen hankaukseen harjan tms jos on joskus tarvinnut sekä olen myöskin neuvonnut ja antanut mahdollisuuden kysyä jos on ollut kysyttävää. Muutenkin olen pyrkinyt monipuolisuuteen....siksi ihmettelenkin tämän kyseisen Tet-paikan epäkohtia seuraavassa sepustuksessani. Kerronkin nyt jotain teille hyvät postaukseni lukijat. Toivottavasti jaksatte "kuunnella." HUOM! Tämä on vain yksi tositarina en tarkoita ja tiedänkin ettätämä on poikkeus. Suomessa on varmaan satoja talleja missä on ystävällinen omistaja ja kohtelee tettiläisiä lähes kuin omia lapsiaan. Väsynyt ihminen toimii erilailla..ja ei jaksa ajatella selkeesti..
Kaikkeenhan voi myös tettiläinen törmätä ja kaikki ei ole niin ruusuista kuin luulisi, siksi halusin asiasta kirjoittaakin, vaikkakin nuori etukäteen luulisi valinneensa todellisen unelmapaikan. Tässä on pieni varoituksen sana mukana vaikkakin kuinka puoliaankin pitäisi niin aina ei voi purnata, koska haluaa olla kohtelias ja saada jakson päätökseen sovussa ja ettei käy niin että kesken tetin näytettäis että tuossa on ovi. Sitten pitäisi etsiä uusi paikka ja selittää koululle miksi. Joka paikka taplaa tyylillään mutta pitäisi ajatella jo kun ottaa vastaan tettiläisen että kohtelee häntä hyvin tai jättää sitten ottamatta.
Kuitenkaan kaikesta huolimatta vaikka mieli tekisikin en halua kertoa nimiä tai missä ja milloin on juuri tämä tet-viikko ollut ettei kukaan Sherloc Holmes pääse selville mikä talli on ollut kyseessä. Sanotaan näin että talli löytyy suomenkielisellä alueella jossain päin suloista Suomeamme. Emme myöskään halua tallille julkisuutta ja eläintenkin olot olivat kuulema asialliset ja niistä pidettiin huolta että anti olla. Jotkut ihmiset vaan toimii pomoina näin mutta jos löytää tällaisen piirteen itsestään niin kannattaa alkaa miettiä asiaa hiukan tarkemmin..mutta on sellaisiakin ihmisiä jotka eivät huomaa virheitään tai eivät halua ainakaan myöntää niitä.
Tet-jaksohan pitäisi olla semmoista työelämää tutustumista ja ei varsinaista kovaa työntekoa vaan pikkuisen harjoittelua ilman palkkaa eikö vaan. Se on vaan jännä juttu ettei aina kaikissa paikoissa oikein tajuta että kuinka raskasta, vaarallista tai vaativaa työtä voidaan teettää näin nuorilla ilman valvoavaa silmäparia. Muistetaan vielä että ovathan nämä nuoret työelämään vasta tutustumassa ja he ovat vasta alle 16 v ja kaiken lisäksi vielä alaikäisiä.
Sandran olisi pitänyt tehdä kaikki raskaimmatkin hommat ihan itsenäisesti ilman kyselyjä ja apuja ja lähes tekikin. Useita tilanteita oli missä olisi pitänyt joutaa jonkun olemaan vierellä eikä laittaa yksin viemään kahtakin hevosta kerrallaan pitkähköä matkaa laitumelle. Hevoset jotka olivat vielä luonteiltaan näykkijöitä, karkaavaisia jne... Onneksi siellä oli kuitenkin tallimestari joka hiukan avusti mitä omilta hommiltaan ennätti ja myöskin jos kysyttävää oli muuten olisi ollut aivan yksin, tästä ei pomo kylläkään oikein pitänyt.
Onneksi tallimestari sentään oli mukava ja ystävällinen mutta harmittavasti vaan muutaman kerran päivässä tyttö häntä näki lähes vain vilaukselta mikä oli tottakai liian vähän..Aivan kuin pomo olisi järjestänyt asian näin että saisi marmattaa. Tallimestari oli tilalta pois useita tunteja keskipäivästä sillä hänellä oli semmoineen työsopimus että tekee useimmiten työtä kahdessa osassa ja olen kuullut että näin aika usein onkin. Paikan omistaja oli sitä mieltä myös ettei tallimestarille kuulunut tettiläisen opastus mutta itse ei kuitenkaan vaivautunut opastamaan ollenkaan. Lisäksi omistajan mielestä tettiläisen tulisi pystyä/jaksaa tehdä kaikki hommat ominpäin jopa hevoset piti tunnistaa ulkonäöltä heti ekana päivänä. Niitä kuitenkin oli parisen kymmentä.
Kuitenkaan puhelinhaastattelussa mitään ei tarvinnut osata sanottiin vaan että kyllä meillä opastetaan ja ei edes tarvinnut olla alan kokemusta jne..Ihmettelen vaan miten siellä ilman kokemusta olisi pärjännyt lähes yksin. Harmi vaan että niin vähän tallimestari pystyi olemaan tukena ja "turvana" koska hänellä oli kauempana aitausten korjaamisia sun muuta työtä kädet täynnä ja poissa tilaltakin. Omaa pomoaan uhmaten auttoi kuitenkin Sandraa muutamaa otteeseen mm. raskaiden ämpäreiden kannossa.
Satikutia tuli kyllä aikalailla helposti ja omistaja moitti myös tettiläistä tilalla käyneille vieraille ja samalla myös edellisiäkin tettiläisiä..ettei heistä kuulema ole mihinkään. Sanoi ettei muuta hyötyä ei ollut kuin ja ainoastaan ilmaista työvoimaahan heistä tallille saatiin. Kehtasikin vielä sanoa semmoista kumpa ne kuulijat tietäisivät asian oikean laidan. Hän kuitenkin tiesi vielä että Sandra oli vähän matkan päässä täyttämässä ämpäreitä ja kuuli kaiken muttei tallin omistaja siitä välittänyt. Tyttö nieleskeli kyyneleitä.
Sandra oli pärjännyt vieläpä todella hyvin tallimestarin mukaan. Kyllähän Sandra joutui rehkimään oikein olan takaa ja niin myös hänen "vanha" ystävänsä Titta talvella. Yksinään hän joutui luomaan lantaa ja tekemään kaikki työt kun tallimestari oli sairaana. Hyvin oli myös tämä tyttö selviytynyt vaikkei omistaja halunnut kiitellä, tallimestari oli kertonut.
Meidän Sandran tehtävä oli jynssätä hevosten karsinat lattiasta kattoon ja seinät mukaan luettuina ja niitä karsinoita oli lähesi 20... Seinät, katot olivat pinttyneet monen vuoden takaa ja valoisaan aikaan näkee ne hyvin. Tallimestari sanoi ettei niitä kukaan hänen aikanaan kerennyt putsailemaan isommin joku oli joskus yrittänyt muttei olleet lähteneet ja se oli jäänyt siihen se työ. Oltiin kuulema keskitytty enempi lannanluontiin, tärkeäähän sekin tottakai on. Oli kuullut että joskus ne oli putsattu koneella mutta siitäkin täytyi olla aikaa useampi vuosi.
Edellinen tyttö kesän alussa ei ollut edes suostunut kokeilemaan ja sai lähtöpassit heti ekana päivänä. Sandralle antoi tallin omistaja ainoastaan sangon ja mäntynestepullon ja tavallisen rätin ei puhettakaan käsineistä tai harjasta ..niillä olisi ehkä lika jotenkin lähtenyt. Eikä siinä mitään vaikka olisi pitänytkin putsata mutta välineet olisivat pitäneet olla paremmat koska vaatimustaso oli aika korkea sillä samanlaista jälkeä kuin koneella olisi pitänyt kuulema saada. Tuntui että mikään ei kelvannut. Ei meidän tyttö työtä pelkää siitä ei ollut kysymys. Miksei niitä voinut nyt koneellisesti putsata koska pinttynyt lika on vaikea putsata muuten... Siinä vasta kysymys, liekö ilmainen työvoima?
Ymmärrän kyllä että talvella kun hevoset ovat sisätiloissa niin seiniä ei voi oikein putsatakaan silloin joten se homma jää kesäajaksi jos vaan ennättää joku sen tehdä.
Aikamoinen huutaja oli tallin omistaja. No saahan sen kiukkunsa purkaa nuoreen tyttöön jos on oma vika ettei niitä aiemmin oltu putsattu. Sääliiksi kävi tyttöä kun iltaisin puhuttiin Sandran kanssa asiasta puhelimessa. Onneksi voi kotiin soittaa vaikken pystynytkään olkapäätä antamaan tueksi. Kaukohalaus onnistui..Tyttö kertoi jotenkin kestävänsä ja sanoi että hänelle tulee vaikeuksia jos otan yhteyttä tallin omistajaan ennenkuin tet-viikko on ohi. Varmaankin oli oikeassa, järkevä tyttö.
Ihan yksin joutui viemään hevosia laidunmaalle ja iltaisin takasin tallille kun oli muutamana päivänä iltavuorossa. Onneksi oli kokemusta mutta joukossa oli sähäköitä heppoja että kuulema hiukan mietitytti että mitä jos joku olisi karannut? Onneksi ei sentään..Hevosia piti juottaa ja kantaa vettä aika pitkästäkin matkaa..tallimestarilla kun oli ihan omat tehtävät..niin tämäkin oli aika lailla Sandran vastuulla ainoastaan muutaman kerran ennätti avuksi.
Tallityöhön tutustuminen oli aika yksipuolista..esim. ei päässyt katsomaan kun annettiin ratsastajille tunteja tai kengittäjä kävi, eläinlääkärinkin käynti olisi ollut mukava kokemus tulevaisuuteen jos nimittäin eläinalalle päätyisi? Mutta vaikka näihin olisi ollut mahdollisuus tutustua niin omistaja sanoi että Sandra pysyy pois tieltä. Johtaja ilkeili muutenkin kokoajan milloin sattui olemaan näkysällä ja onneksi ei ollutkaan paljoa paikalla. Huomentakaan ei osannut sanoa aamuisin vaikka Sandra sanoi, ei vaan ollut huomaavinakaan häntä. Ei kuulunut varmaankaan tapoihin.
Tallimestari sanoi tilan omistajalle että olisi hyvä tutustua kaikkiin tilan töihin/tapahtumiin monipuolisesti mutta tämä ei omistajalle sopinut. Oli vaan sanonut että riittää kun käy juomista viemässä ja siivoaa ja vie hevosia laitumille. Viimeisenä päivänä sentään sai antaa hevosille ruoan yhdessä tallimestarin kanssa. Viimeisenä päivänä myöskin pääsi käymään hevostarvikekaupassa ostamassa uusia satuloita ja muita tykötarpeita tallimestarin kanssa. Olisikohan tallimestarin mielipiteellä ollut hiukan vaikutusta. Onneksi myös tallimestari arvosteli jakson omistaja ei halunnut siihen puuttua. Sai erinomaisen arvostelun.
Siellä tallilla kun ei ollut mahdollista syödä kun ei ollut jääkaappia käytössä niin hedelmillä ja eväsleivillä piti pärjätä päivät ja ehjää mikroakaan ei löytynyt. Majoitus järjestyi muutaman kilsan päähän yhdelle Martta-mummolle joka oli ihastuksissaan kun sai illoiksi seuraa telkkarin katseluun ja siellä sai maittavan ruoan. Titan mummolla oli ennenkin ollut muitakin hevostyttöjä kesävieraina useampana vuonna..Oli ihana mummo kun Sandraaakin piti kuin omaa lapsenlastaan...Yöpaikka Ritan mummolassa oli mukava piristys raskaitten työpäivien jälkeen..Varmaan muuten tytär olisi jättänyt leikin kesken vaikkei luovuttaja olekaan..Rita kun oli reissussa kiertelemässä vanhempiensa kanssa Eurooppaa niin heidän luonaan ei voinut yöpyä.
Joka paikka taplaa tyylillään ja tämä on muuten kuulema pidetty talli mutta työntekijöitään varsinkin nuoria kohtelee välinpitämättömästi. Kertomallani tallilla on paljon hevosia hoidossa..ja omia hevosia ei siellä ollut kuin n. puolet.
Rita hiukan varoitteli sillä hän oli ollut kevättalvella samassa paikassa Tetissä ja paikka oli jo kysytty Sandrallekin silloin että varoittelullakaan ei ollut niin paljoa vaikutusta ja ei nyt ihan osattu kuvitella että paikka olisi ollut noin "kamala".
Perjantaina kun Sandra haettiin pois niin kyllä tyttö oli aivan puhki. Omistaja ei ollut kotona nähtiin vaan tallimestari. Sitten vaan kohti uusia seikkailuita. Soittelin sinne ja ihan ystävällisesti kerroin että olisi voinut töitä teettää hiukan monipuolisemmin jne. Käsineet olisi pitänyt olla myös talon puolesta sillä kädet olivat ihan rakoilla. Luuri korvaa mitäpä muuta.
Kuulin sitten myöhemmin että tallilla on isoja huolia että pahaa oloa siellä purettiin mutta viattomaan nuoreen tyttöön se on vaan niin väärin ja niitä huolia oli ollut jo alkutalvesta asti.
Toinen yhdeksännen luokan työhöntutustumisjakso on ilmeisesti ensi keväänä ohjelmassa ja paikkakin on jo kysytty valmiiksi, mikä on sentään lähempänä kun tämä kesänen, jakso on toukokuulla. Kolme muuta tet-jaksoa on ollut omalla paikkakunnalla.
Sandran seikkailuista sitten myöhemmin lisää. Loma taas sai jatkua ja nyt oman mummon hoivissa..
Kauniita unia!
-Armida-
Ps. Jopas tuli pi-itkä tarina. Pieni lisäys vielä..Saatiin vielä vahvistus kuulopuheisiin..Kuultiin että todellakin tallilla oli vaikeuksia ja vielä ei ole varmuutta kuinka käy. Omistaja soitti ja pyyteli anteeksi käytöstään ja selittikin miksi. Uudet tuulet puhaltaa siellä jos kaikki hyvin käy mutta se onkin sitten toinen juttu.
Kuva netistä taisi olla Iltalehden sivuilta minkä nappasin sieltä..
